Kansainväliset kirjailijavieraat

Hyppää alta suoraan oikeaan kohtaan:

Tämän vuoden teemamaa on Yhdysvallat ja messujen  yli 40 kansainvälisestä kirjailijavieraasta  Yhdysvalloista tulevat kansainvälisen PEN-sananvapausjärjestön puheenjohtaja ja kirjailija Jennifer Clement, kirjailija Patricia Lockwood, sarjakuvapiirtäjä Don Rosa, kirjailija Cecialia Samartin ja venäläisyhdysvaltalainen Masha Gessen.

YHDYSVALLAT

Jennifer Clement (Like)
(s.1960) on palkittu yhdysvaltalais-meksikolainen kirjailija, runoilija ja toimittaja. Hänet valittiin ensimmäisenä naisena kansainvälisen sanavapausjärjestö PEN: in puheenjohtajaksi lokakuussa 2015. Clement sekoittelee dokumentaarista aineistoa kaunokirjalliseen ja runolliseen kerrontaan. Hänen romaaninsa Varastettujen rukousten vuori (Like 2014) palkittiin arvostetulla Sara Curry Humanitarian Award -ihmisoikeuspalkinnolla, jota ei usein jaeta kaunokirjalliselle saavutukselle.

Masha Gessen (Docendo)
(s.1967) on venäläisyhdysvaltalainen journalisti, kirjailija, kääntäjä ja aktivisti, joka tunnetaan myös Putinin elämäkerran kirjoittajana. Hän on suorasanaisesti kritisoinut Venäjän presidentti Vladimir Putinia ja Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpia. Hänen teoksensa Venäjä vailla tulevaisuutta – Yksinvaltiuden paluu ( Docendo 2018) valittiin Yhdysvalloissa vuoden tietokirjaksi 2017.

Patricia Lockwood
(s.1982) on yhdysvaltalainen runoilija ja esseisti. Hän on kirjoittanut kaksi runokokoelmaa ja on tunnettu trans-genrellisistä runoistaan. Vuonna 2017 ilmestyi hänen elämänkertateoksensa Priestdaddy.

Don Rosa
(s.1951) on eläkkeellä oleva yhdysvaltalainen sarjakuvapiirtäjä ja -käsikirjoittaja. Hän on tunnetuimpia Aku Ankka -sarjakuvan piirtäjiä, ja hänen ensimmäinen tarinansa Aku Ankassa ilmestyi vuoden 1990 ensimmäisessä numerossa. Hän on tunnettu tarkasta piirrostyylistään: taustalle on kätketty paljon yksityiskohtia sekä viittauksista historiallisiin tapahtumiin.

Cecilia Samartin (Bazaar Kustannus)
(s.1961) on kuubalaissyntyinen, nykyään Las Vegasin lähellä asuva, kirjailija ja psykologi. Hän on työskennellyt useiden vuosien ajan Latinalaisesta Amerikasta Yhdysvaltoihin muuttaneiden maahanmuuttajien kanssa ja hänen teoksensa käsittelevät latinosiirtolaisten elämää. Kirottu kauneus (Bazaar Kustannus 2018) on hänen seitsemäs suomennettu romaaninsa.

FÄRSAARET

Jóanes Nielsen
(s.1953) on färsaarelainen kirjailija ja runoilija, joka on kirjoittanut novelleja, näytelmiä ja romaaneja. Hän on julkaissut lukuisia runokokoelmia, ja hänet on nimetty viisi kertaa ehdokkaaksi Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Hänen töitään on käännetty tanskaksi ja norjaksi ja hänen novellinsa Brahmadellarnir (2011) on käännetty historiallisesti myös saksaksi.

ISLANTI

Kristín Helga Gunnarsdóttir
(s.1963) on islantilainen lastenkirjailija, kolumnisti ja romaanikirjailija. Hänen lastenkirjansa ovat laajasti palkittuja ja hän on tunnettu koko Islannissa kirjasarjastaan Fiasol. Tämän lisäksi hän on kirjoittanut teatterilavoille, radioon ja televisioon. Hänen teoksensa Vertu ósýnilegur ‒ Flóttasaga Ishmaels (2017) on ehdolla vuoden 2018 Pohjoismaiden neuvoston lasten-ja nuorten kirjallisuuspalkinnon saajaksi.

Auꝺur Ava Ólafsdóttir
(s.1985) on islantilainen taidehistorian professori, kirjailija, näytelmäkirjailija ja runoilija. Hän on julkaissut viisi romaania, runokokoelman ja näytelmiä. Hänen kolmas romaaninsa sai lukuisia palkintoja ja oli ehdolla Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi vuonna 2009. Hänen viides romaaninsa Ör (2016) voitti Islannin kirjallisuuspalkinnon vuonna 2017, ja teos on ehdolla vuoden 2018 Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi.

 

ISO-BRITANNIA

Antony Beevor (Wsoy)
(s.1946) on entinen brittiarmeijan upseeri ja kirjailija, jonka teokset keskittyvät 1900-luvun sotahistoriaan. Hänen teoksensa ovat saaneet lukuisia palkintoja, niitä on käännetty yli 30 kielelle ja myyty yli viisi miljoonaa kappaletta.

Ann Cleeves (Karisto)
(s.1954) on palkittu brittiläinen rikoskirjailija, joka on kirjoittanut urallaan yli 20 romaania. Hän on saanut henkilökohtaisia palkintoja urastaan dekkarikirjallisuuden parissa ja hänen teoksensa ovat voittaneet lukuisia arvostettuja palkintoja. Hänen teoksiaan on käännetty yli 20 kielelle ja suomeksi häneltä julkaistaan Shetlanti- ja Vera-sarjoja. Molemmista rikossarjoista on tehty TV-filmatisointi, joita näytetään Suomessa Ylen puolella. Molemmista sarjoista ilmestyy uusi suomennettu osa vuonna 2018: Vera-sarjasta teos Merilokki (Karisto) ja Shetlanti-sarjasta teos Mykkä Vesi (Karisto).

NORJA

Roskva Koritzinsky
(s.1989) on norjalainen kirjailija, jonka novellikokoelma Jeg har ennå ikke sett verden (2017) on ehdolla Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2018 kirjallisuuspalkinnon saajaksi.

Hans Petter Laberg
(s.1966) on norjalainen nuortenkirjailija ja kirjastonhoitaja. Hän on julkaissut kymmenen nuortenromaania ja yhden lastenromaanin. Hänen käsikirjoituksiaan on päätynyt myös näyttämölle ja hän sai vuonna 1996 Cappelen-kustantamon palkinnon parhaasta nuorten rakkausromaanista. Hänen teoksensa Ingentign blir som før (2017) on vuoden 2018 Pohjoismaiden neuvoston lasten-ja nuortenkirjallisuuspalkintoehdokas.

Torun Lian
(s.1956) on norjalainen näytelmäkirjailija, ohjaaja ja kirjailija, joka on saanut useita norjalaisia ja kansainvälisiä palkintoja työstään. Hänen teoksensa Alice ja muut du ikke veto g er godt er det (2017) on ehdolla Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2018 lasten- ja nuorten kirjallisuuspalkinnon saajaksi.

Sigbjørn Skåden
(s.1976) on Norjassa syntynyt saamelaiskirjailija. Hänellä on kaksi kirjallisuuden maisterintutkintoa: yksi University of Yorkista ja toinen University of Tromsøsta. Hänen esikoisrunokokoelmansa Skuovvadeddjiid gonagas (2004) hän kirjoitti pohjoissaamella, ja teos oli ehdokkaana Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2007 kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Hänen teoksensa käsittelevät saamelaisia ja saamelaista kulttuuria. Hän on lisäksi ensimmäinen saamelainen kirjailija, joka on voittanut Havmann palkinnon.

RUOTSI

Arne Dahl (Otava)
(s.1963), oikealta nimeltään Jan Arnald, on suosittu ruotsalainen rikoskirjailija, joka on kirjoittanut salanimellään Ruotsin rikospoliisin erikoisryhmästä kertovan kymmenosaisen trillerisarjan A-ryhmä (Otava). Hänen todellinen henkilöllisyytensä paljastui yleisölle vasta viidennen dekkarin jälkeen. Jan Arnald on kirjallisuuden tutkija, kriitikko ja toimittaja ja hän on julkaissut kirjoja myös omalla nimellään. Jan Arnaldille on myönnetty tunnettu Deutsche Krimi Preis -palkinto ja ruotsalainen tuotantoyhtiö Filmlance on filmatisoinut Dahlin trillereitä.

Thomas Erikson (Atena Kustannus)
(s.1965) on ruotsalainen kirjailija ja käyttäytymistieteisiin erikoistunut johtamisvalmentaja ja yrityskonsultti, joka on keskittynyt ihmisten keskinäiseen vuorovaikutukseen erilaisissa yhteisöissä. Idiootit ympärilläni (Atena Kustannus 2017) -teosta myytiin Ruotsissa ilmestymisvuonnaan 240 000 kappaletta.

Jonas Helgesson
(s.1978) on Göteborgissa syntynyt ruotsalainen koomikko, luennoitsija ja kirjailija. Hän syntyi CP-vammaisena, mutta opetteli perheensä kannustuksena esimerkiksi puhumaan, ajamaan auto ja aloittamaan oman liiketoimintansa. Hän kirjoittaa teoksissaan elämästä CP-vammaisena.

Hanna Lindberg (Storytel)
(s.1981) on suomalaistaustainen, Tukholmassa asuva dekkarikirjailija ja toimittaja. Hänen esikoisromaaninsa STHLM Confidentialin ilmestyi ruotsiksi vuonna 2015 ja kirjan oikeudet myytiin 11 maahan. Esikoisteos julkaistiin suomenkielisenä äänikirjana kesäkuussa 2018 (Storytel). Hänen dekkarinsa sijoittuvat mediamaailman murroksessa painivaan maailmaan ja Tukholman ravintoloihin ja yökerhoihin.

Herman Lindqvist (Wsoy)
(s.1943) on ruotsalainen historioitsija ja journalisti, jonka tuotannossa on yli 50 teosta. Hän on myös Ruotsin hovihistorioitsija ja suosittu historiadokumenttien tekijä. Hänen suurin kiinnostuksen kohteensa on Ruotsi-Suomen aika. Lindqvist on käynyt koulua Helsingissä, jossa hän ensi kertaa tutustui Ruotsin ja Suomen yhteiseen historiaan. Hänen teos Kun Suomi oli Ruotsi (Wsoy) ilmestyi suomeksi vuonna 2014 ja teos Villit Vaasat (Wsoy) helmikuussa 2018.

Nino Mick
on ruotsalainen performanssirunoilija ja LGBT-aktivisti, jonka esikoisteos Tjugofemtusen kilometer nervtrådar ilmestyy vuonna 2018.

Agneta Pleijel
(s.1940) on ruotsalainen kirjailija, ohjaaja ja professori, jonka kirjalliseen tuotokseen kuuluu niin runoja, näytelmiä kuin proosaa. Hänen teoksen Doften av en man (2017) on ehdolla Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi vuonna 2018.

Elisabeth Rynell
(s.1954) on palkittu ruotsalainen runoilija ja kirjailija, joka on julkaissut lukuisia romaaneja ja runokokoelmia.

Ingmar Simonsson
on ruotsalainen runoilija, tietokirjailija, kääntäjä ja kirjailija, jolta on julkaistu lukuisia teoksia.

Ebba Witt-Brattström (Into Kustannus)
(s.1953) on ruotsalainen kirjallisuudentutkija ja kirjailija, joka työskentelee Helsingin yliopistossa pohjoismaisen kirjallisuuden professorina. Hän on kirjoittanut useita teoksia esimerkiksi Edith Södergranista ja hän on ollut perustamassa ruotsalaista Feministinen aloitepuoluetta. Hänen teoksensa Vuosisadan rakkaussota (Into Kustannus 2018) käsittelee naisen ja miehen tarinaa, jossa rakkaus on muuttunut uuvuttavaksi taisteluksi.

TANSKA

Rasmus Meisler
on palkittu tanskalainen kuvittaja ja animaattori, joka on keskittynyt esimerkiksi sanoma-ja aikakauslehtien kuvituksiin, kirjojen ja levyjen kansiin ja televisiosarjojen logoihin. Hän on kuvittanut Jesper Wung-Sungin kirjoittaman teoksen Lynkineser (2017), joka on ehdolla Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2018 lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnon saajaksi.

Mette Vedsø
(s.1968) on tanskalainen kirjailija, joka on julkaissut lukuisia lasten- ja nuortenkirjoja ja opetuskirjoja. Hänen teoksensa Hest Horse Pferd Cheval Love (2017) voitti Tanskan kulttuuriministeriön lasten- ja nuortenkirjapalkinnon vuonna 2017, ja teos on ehdolla vuoden 2018 Pohjoismaiden neuvoston lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnon saajaksi.

Jesper Wung-Sung
(s.971) on tanskalainen kirjailija ja luennoitsija. Hän on julkaissut niin romaaneja, lasten-ja nuortenkirjoja, esseitä kuin runoutta. Hänen ja Rasmus Meislerin kuvitettu kirja Lynkineser (2017) on ehdolla Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2018 lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnon saajaksi.

UKRAINA

Serhiy Zhadan
(s.1974) on lukuisia kirjallisuusalan palkintoja saanut ukrainalainen runoilija, kirjailija ja kääntäjä, jonka teokset käsittelevät yleensä sodan vaikutuksia tavallisiin ihmisiin. Hän on kirjoittanut 12 runokirjaa ja 7 romaania, ja hänen teoksiaan on käännetty yli 17 kielelle.

VENÄJÄ

Jelena Tšižova (Into Kustannus)
(s.1957) on venäläinen kirjailija, joka päätti ryhtyä kirjailijaksi pelastauduttuaan palavalta risteilyalukselta. Hänen teoksensa Naisten aika (Into Kustannus 2018) voitti venäläisen Booker-palkinnon ja teos on käännetty useille kielille ja sovitettu teatteriesitykseksi.

VIRO

Kai Aareleid (Kustantamo S&S)
(s.1972) on virolainen kirjailija, kääntäjä ja toimittaja. Hän on opiskellut Helsingissä dramaturgiksi Teatterikorkeakoulussa ja suomi oli hänen ensimmäinen kaunokirjallisuuden kielensä. Hän on opiskellut lisäksi kääntäjäksi ja kustannustoimittajaksi Tallinnan yliopistossa. Kirjoittamisen ohella hän kääntää kaunokirjallisuutta pääasiassa espanjan, suomen ja englannin kielistä. Hän on saanut Vuoden kirjailija -kunniamaininnan teoksestaan Korttitalo (Kustantamo S&S 2018) ja on ollut ehdolla lukuisissa kirjallisuuspalkinnoissa.

Maimu Berg
(s.1969) on violainen kirjailija, kriitikko, kääntäjä, toimittaja ja poliitikko. Hänen teoksistaan neljä on käännetty suomeksi, ja hän on itse kääntänyt lukuisia suomenkielisiä kirjoja viroksi.

Eero Epner
(s.1978) on virolainen taidehistorioitsija ja näytelmäkirjailija. Hän on kirjoittanut elämänkertateoksen Konrad Mägi, joka käsittelee Viron ensimmäistä modernismin maalaajaa, jonka teokset herättivät aikanaan heti hyvin laajaa huomiota. Teos on julkaistu englanniksi vuonna 2018.

Toomas Hiio
(s.1965) on virolainen historioitsija, tietokirjailija ja Laidoner-museon apulaisjohtaja. Hän on käsitellyt tietokirjoissaan Viron historiaa.

Andrei Ivanov (Aviador Kustannus)
(s.1971) on venäjänkielinen nykykirjailija, jonka romaanit ovat herättäneet kiinnostusta ja huomiota myös kansainvälisesti. Syksyllä 2018 julkaistu Kourallinen tomua (Aviador Kustannus) on hänen ensimmäinen suomennettu teoksensa.

Kätlin Kaldmaa (Fabriikki)
(s.1970) on virolainen kirjailija, runoilija, kriitikko ja kääntäjä. Hän on kirjoittanut esimerkiksi runoja, lastenkirjoja ja proosaa. Hänen teoksiaan kuvaa maaginen realismi, kielellä ja muodolla leikittely ja tarkat havainnot ihmisyyden erilaisista puolista. Hänen tuotannostaan on suomennettu runoutta ja teos Islannissa ei ole perhosia (Fabriikki 2016).

Andrus Kivirähk (Otava)
(s.1970) on Viron tuotteliaimpia nykykirjailijoita. Hän toimii myös toimittajana, päivälehden kolumnistina, näytelmäkirjailijana ja käsikirjoittajana. Eesti Päevaleht nimitti hänet vuoden 2015 suurimmaksi kulttuurihenkilöksi. Häneltä on suomennettu neljä teosta.

Paavo Matsin (Savukeidas)
(s.1970) on virolainen opettaja, kirjallisuuskriitikko ja kirjailija. Hänen teoksensa Gogolin disco (Savukeidas 2018) on voittanut sekä Euroopan unionin kirjallisuuspalkinnon että Viron kulttuurirahaston vuotuisen parhaan proosateoksen palkinnon.

Valdur Mikita (Sammakko)
(s.1970) on virolainen semiootikko ja kirjailija, jonka teokset ovat nousseet Viron myydyimpien kirjojen joukkoon. Genrellisesti hänen teoksensa sijoittuvat lyhytproosan ja esseistiikan välimaastoon. Kantarellin kuuntelun taito (2018 Sammakko) on hänen kymmenes teoksensa, mutta se on vasta hänen ensimmäinen suomennettu teoksensa.