↓
Helsingin Kirjamessut on raikas kulttuurikaupunki. Helsingin Kirjamessujen visuaalisen ilmeen on tehnyt 2018 alkaen Helsingissä asuva graafinen suunnittelija ja valokuvaaja Tero Ahonen. Hän on laaja-alainen suunnittelija ja tunnettu mm. musiikkialan töistään. Ahonen lähti innokkaana toteuttaman ilmettä, jolta toivottiin ajattomuutta ja raikkautta.
”Graafisessa ilmeessä on vähän elementtejä. Ilme on samanaikaisesti klassinen ja moderni. Se on vahva, persoonallinen, moni-ilmeinen, helposti lähestyttävä ja huoleton. Kirjamessujen kävijät varmasti innostuvat uudistuksesta ja se varmasti herättää myös uusien ihmisten kiinnostuksen”, uskoo Ahonen.
Helsingin Kirjamessujen kampanjakuva ei enää vaihdu vuosittain. Uusi ilme kehittyy, mutta pysyy tunnistettavana vuodesta toiseen.
2018
Kirjamessut on Suomen suurin kirjallisuustapahtuma ja viihtyisä kaupunkitapahtuma. Messuilla on ainutlaatuinen tunnelma ja usein tuntuukin siltä, että messuhallin sisällä on pienoiskoossa kulttuurikaupunki. Lavojen nimet muutettiin helsinkiläisten paikkojen nimiksi.
Kirjamessujen päälava on Senaatintori, jonne kokoonnutaan kuuntelemaan isoja keskusteluja ja kiinnostavia kirjailijavieraita. Kumpula ja Toukola ovat kaupunkialueita, joissa asuu paljon lapsiperheitä ja kirjamessuillakin niissä pääsee jatkossa nauttimaan lapsille ja koululaisille suunnatusta ohjelmasta. Helsingin yliopiston keskuskampuksen mukaan nimetty Kruununhaka-lava tulee keskittymään tiede- ja tietokirjallisuuteen. Kallio-lavalle toivomme särmikkäitä kirjoja, jotka puhuttelevat erityisesti nuoria ihmisiä. Dekkareiden, jännäreiden ja scifikirjallisuuden lava on Punavuori. Töölössä kuullaan syväluotaavaa kirjallisuuskeskustelua ja runoutta. Ehkäpä kaikkein monipuolisin lavoista on Hakaniemi, jossa tuodaan esille hyvinkin erilaisia aiheita. Entinen Kirjakahvila on Esplanadi, jossa on viihteellisiä aiheita ja kahvilakeskusteluja. Ruotsinkieliset lavat ovat uusi, vahvasti kehittyvä Fiskhamnen (Kalasatama) ja pienempi Blåbärslandet (Mustikkamaa). Suomenlinna, Vallisaari ja Lonna ovat seminaarisaleja, jotka saivat nimensä sijaintinsa takia. Seminaarisalit ovat hieman erillään mantereella sijaitsevasta kaupungista, mutta ovat silti vahva osa messuja. Suomenlinnassa on esillä sota, historia ja yhteiskunta, Vallisaaressa luonto ja hyvinvointi. Lonnassa on päivittäin lukupiirejä. Viini ja Ruoka -tapahtuman lavan nimi on Kauppahalli ja siellä on ruokaan liittyvää kirjallisuusohjelmaa.
↓
Helsingin Kirjamessut kutsuu Helsingin yliopistosta, Aalto-yliopistosta ja Helsingin Taideyliopistosta opiskelupaikan saaneet uudet opiskelijat, fuksit ja mursut, kirjamessuille ja jakaa heille yliopistojen kautta veloituksettomat kutsukortit. Nuoret aikuiset on otettu huomioon myös Helsingin Kirjamessujen ohjelmassa. Kirjamessujen lavoilla nähdään vuoden kiinnostavimpien kirjailijoiden lisäksi myös lyriikan kotimaisia taitajia. Vuonna 2018 mm artistit Pyhimys ja Ellinoora saapuvat messuille kertomaan omasta kirjoitustyöstään.
↓
2020
Korona siirsi kirjamessut verkkoon lokakuussa 2020. Upean ohjelman lisäksi tapahtuma oli kaupallinen ja kokosi lähes 100 yrityksen kirjatarjoukset ja sisällön verkkoon. Kirjamessut toi kirjallisuuden kotisohvalle ja kirjaostokset sai kotiin kuljetettuna. Ohjelmassa oli 200 kirjallisuuskeskustelua vuoden 2020 kirjoista, esiintyjiä oli yli 400. Suomalaisten kirjailijoiden lisäksi oli upea kattaus kansainvälisiä tähtiä, joiden haastattelut tehtiin etähaastatteluina. Mukana muun muassa Elizabeth Strout, Ken Follett, Camilla Läckberg, Camilla Grebe, Jo Nesbø, Lars Kepler ja Heather Morris.
Messukeskuksen halleihin oli rakennettu kaksi ohjelmalavaa ja paikalla olivat tapahtuman aikana vain esiintyjät, tekniikka ja messujen henkilökunta.
↓
2022
Helsingin Kirjamessut 2022 nosti ohjelmateemakseen rakentavan debatin. Ajankohtaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä käsiteltiin kahdesti päivässä kirjamessujen suurimman Senaatintori-lavan debattikeskusteluissa, jotka Helsingin Kirjamessut tuotti yhteistyössä Helsingin Sanomien kanssa.
Helsingin Kirjamessujen debateissa yhteiskunnallisia kysymyksiä pohtivat päättäjien rinnalla kirjailijat ja muut taiteilijat. “Kirjallisuus tarjoaa jatkuvasti punnittuja puheenvuoroja myös päivänpolttaviin kysymyksiin. Haluamme osaltamme vahvistaa myös näiden puheenvuorojen ääntä yhteiskunnallisessa keskustelussa”, toteaa ohjelmajohtaja.
Kirja-alan edistämispalkinto palkitsee tai avustaa kustannusalan saavutuksia, kirja-alaan liittyviä innovaatioita, kehittämishankkeita tai kaupallista menestystä. Suomen Messusäätiön rahoittaman 15 000 euron palkinnon tavoitteena on tukea kirja-alan kaupallista menestystä. Kirja-alan täytyy nyt ja tulevaisuudessa tavoittaa entistä tehokkaammin muun muassa nuoria ja nuoria aikuisia, ja saada heidät kiinnostumaan kirjallisuudesta. Avainasemassa tässä ovat lukemisen, kustannusalan ja kirjakaupan uudet innovaatiot.
↓
Uusi Töölönlahti-lava keskittyy kirjan kaikkiin digitaalisiin muotoihin ja someyhteisöihin. Ääni- ja e-kirjojen lisäksi lavalla olivat äänessä niin kirjablogit, booktok, kirjagram kuin kirjalliset podcastitkin. Torstaina olivat lavalla äänessä kirjapodcastit, lauantaina keskusteltiin siitä, mikä #booktok-menestyskirjassa vetoaa lukijoihin ja pohdittiin kirjagramin merkitystä kirjailijoille. Sunnuntaina keskusteltiin vanhojen ja vaikeiden kirjojen arvosta ja kirjamessut päätettiin kirjasomen keskusteluun kirjamessujen suosikeista ja salaisista aarteista. Kirjamessut tarjosi Töölönlahti-lavan yhteydessä kirjasomelle oman kohtaamispaikan, jossa pystyi kohtaamaan muita somevaikuttajia ja kuulla kirjasomen yhteisöistä.
“Äänikirjojen suosion kasvuun liittyy myös haastavia keskusteluja esimerkiksi kirjailijoiden ansainnan näkökulmasta, ja näitäkin kysymyksiä messuilla käsitellään. Suuressa kuvassa kirjan digitaaliset muodot ja yhteisöt ovat kuitenkin lukemiselle ja koko kirja-alalle iloisia asioita”, Blåfield toteaa. “Helsingin Kirjamessut haluaa juhlia kirjallisuutta ja kirjaharrastusta sen kaikissa muodoissa.”
↓
2024
Helsingin Kirjamessuilla 2024 oli 17 ohjelmapistettä, joissa oli 1 000 ohjelmaa ja yli 1 500 esiintyjää. Uusina ohjelmapisteitä oli käsityö- ja harrastekirjallisuuteen keskittyvä Arabia-lava ja ruotsinkielisen lasten ohjelman Busholmen. Messuille suunniteltiin myös oma villasukkamalli. Uutta oli myös sunnuntaina järjestettävä Hahmoparaati. Messuilla vieraili lähes 98 000 kävijää ja on nyt jo toista vuotta Pohjoismaiden suurin kirjallisuustapahtuma.
