Kirjamessujen tarina
Helsingin Kirjamessut viettää tänä vuonna 25-vuotisjuhlaa. Vuodesta 2001 tapahtuma on kasvanut lukevan Suomen suureksi juhlaksi, Pohjoismaiden suurimmaksi kirjatapahtumaksi. Helsingin Kirjamessujen historia voidaan jakaa kolmeen merkittävään ajanjaksoon: alkuvuodet (2001-2008), toinen kausi (2009-2017) ja uudistusten aika (2018-2024). Aikajanalle on valikoitu muutamia merkittäviä tapahtumia Helsingin Kirjamessujen varrelta. Nimilistoja on pyritty välttämään, ja monia, monia tärkeitä tapahtumia on jäänyt mainitsematta. Tämä on vain pintaraapaisu vuosien varrelta; muistoja ja makupaloja siitä, mitä kaikkea Helsingin Kirjamessuilla on tapahtunut.
Mistä kaikki alkoi?
Kirjamessujen tarina on kirjattu vuonna 2005 painetun Tarinat-kirjan kirjoitukseen Helsingin Kirjamessujen näyttelytoimikunnan puheenjohtajan Suomen Kustannusyhdistyksen toimitusjohtaja Veikko Sonnisen kirjoittamana, lue lisää →Tarina on myös esillä Stig-Björn Nybergin kirjoittamassa kirjassa Kirjatalossa (Otava 2017 ), lue lisää →
2001
Ensimmäisillä Helsingin Kirjamessuilla vieraili 30 000 kirjallisuuden ystävää. Suomen Messut Osuuskunta järjesti Helsingin Kirjamessut Suomen Kustannusyhdistyksen ja Kirjakauppaliiton toimeksiannosta.
Doris Stockmann toimi ohjelmajohtajana 2001-2002
Lavojen nimet
Helsingin Kirjamessujen lavat ja salit nimettiin ennen uudistusten aikaa kirjallisuudesta tuttujen nimien mukaan. Aleksis Kivi, Louhi, Katri Vala, Minna Canth, Eino Leino, J.L Runeberg, Z. Topelius, Mika Waltari, Edith Södergran ja Totti olivat lavojen nimiä. Totti oli Edith Södergranin kissan nimi. Lisäksi oli suosittu Kirjakahvila, jossa oli erityisesti runoja.
Ensimmäinen ohjelmajohtaja Doris Stockmann kirjoitti vuonna 2005 julkaistuun kirjaseen, miten ohjelmaa rakennettiin vuosina 2001-2002.
”Alusta alkaen oli itsestään selvä asia, että kirjamessujen ohjelmalla on tapahtuman onnistumisessa keskeinen merkitys – onhan kyseessä suurelle yleisölle järjestettävät messut. Maailmalla on monenlaisia kirjamessuja, joissa yleisö saa henkilökohtaisesti tavata ja kuunnella kirjailijoita. Näiden messujen kokemuksia hyödynnettiin, kun lähdimme suunnittelemaan Helsingin kirjamessujen ohjelmatarjontaa. Halusimme luoda messuillemme omaleimaisen ohjelman ja omat perinteet.
Ohjelmatoimikunta koottiin noin puolitoista vuotta ennen ensimmäisten kirjamessujen toteutumista. Saimme mukaan erittäin asiantuntevan ja innostuneen ryhmän. He edustivat kauno- ja tietokirjailijoita, kääntäjiä, kirjastoja, äidinkielenopetusta ja kirjamaailmaa yleensäkin.
Muutamia tärkeitä linjavetoja teille heti: ohjelman tulee olla pääasiassa ilmaista ja kirjailijoiden esiintymiset saavat kestää maksimissaan 20 minuuttia ja seminaarit 45 minuuttia. Lisäksi emme katsoneet aiheelliseksi valita messuilla yhtä päämaata, vaan suunnitella ohjelman kokoavien teemojen alle, näin syntyivät esimerkiksi dekkarilauantai ja scifisunnuntai.
Hyvissä ajoin ennen ensimmäisiä kirjamessuja vuonna 2001 olimme yhteydessä kustantajiin ja kerroimme heille teemoistamme ja ohjelmaperiaatteistamme. Toivoimme hartaasti, että kustantajat kutsuisivat messuille myös tunnettuja ulkomaalaisia kirjailijoita. Saimmekin kokoon mahtavan ohjelman: neljän päivän aikana esiintyi 500 kirjailijaa 350 eri esityksessä.”
Teksti lyhennettynä pidemmästä kirjoituksesta.
Palkinto jaettiin Kirjamessujen ensimmäisestä vuodesta alkaen pyyteettömästi kirjallisuuden ja lukemisen eteen tehdystä hyvästä työstä. Palkinnon rahoitti Suomen Messusäätiö ja sen saajasta päätti arvovaltainen raati, johon kuului kirjallisuustoimittajia ja tapahtuman toimeksiantajat. Ensimmäisen palkinnon sai Putulan kirjasto- ja kyläseutuyhdistyksen ylläpitämä Putulan kyläkirjasto Hämeenkoskella. Palkinnon jakoi palkintoraadin puheenjohtaja Suomen Kustannusyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Olli Arrakoski. Rakkaudesta kirjaan -palkinto jaettiin vuoteen 2021 asti. Viimeisen palkinnon sai kirjakauppias Hannu Paloviita.