↓
2009
Helsingin Kirjamessut tilasi kieltä näyttävästä tyttö ja bambi -teoksistaan tunnetulta taiteilija Katja Tukiaiselta teoksen. Tukiainen maalasi sellaisen. Kirjamessut painoi työstä kortin. Maalauksen oli määrä olla myös messujen julisteessa ja messuesitteen kannessa. Kirjamessut tilasi kuitenkin pian tämän jälkeen uuden kuvan, jossa tyttö ei näytä kieltä ja hänellä on kirja kädessä. “Joku piti kielen näyttämistä röyhkeänä, yksi liitti siihen seksuaalisia mielleyhtymiä. Koska emme osanneet perustella, miksi maalauksen tyttö näyttää kieltä, toimikunta päätti pyytää taiteilijaa poistamaan kielen. Työssä tuli näkyä myös kirja.” Suomen Kuvalehti totesi, että viattomuuden aika on ohi.
Keräilyharvinaisuus lienee kortti, jossa tyttö näyttää kieltä.
↓
2010
Kaisa Leka piirsi Helsingin Kirjamessuille oman sarjakuvahahmon, joka nimettiin nimikilpailun kautta Töröhännäksi. Kirjamessuilla luotiin aivan uudenlainen sarjakuvalehti, jonka humoristiset sarjakuvat piirrettiin messujen vilinässä torstain ja perjantain aikana. Lehden tekijöiden joukossa olivat Milla Paloniemi, Pertti Jarla, Ville Ranta, Tommi Musturi ja Kaisa Leka sekä joukko kiinnostavia ulkomaalaisia vieraita mm. Charles Berberian, Rui Tenreiro, Benedikt Kaltenbern ja Frédéric Magazine. Sarjakuvalehti jaettiin kirjamessujen 10-vuotisjuhlan kunniaksi 5000 ensimmäiselle kävijälle lauantai- ja sunnuntaiaamuina.
Sarjakuvien kulisseissa nähtiin seikkailemassa kuvassa näkyvä hahmo nimeltä Töröhäntä.
Juhlavuoden kunniaksi painettiin juhlaraha, jonka olivat suunnitelleet Riina ja Sami Kaarla.
Messuilla oli World Cosplay Summitin Suomen karsinta.
Vuonna 2010 aloitettiin vuoteen 2018 kestänyt kolumni-sarja, johon valittiin joka vuosi uusi kolumnisti. Ensimmäinen kolumnisti oli kirjailija Juha Itkonen ja viimeinen kirjailija Miki Liukkonen.
↓
Kirjamessuilla järjestettiin ennätysmäärä sarjakuviin liittyvää ohjelmaa ja messuilla esiintyi lähes 30 sarjakuvataiteilijaa. Paikalla olivat lähes kaikki suomalaisen sarjakuvan taitajat. Heidän lisäkseen messuille tuli useita esiintyjiä myös ulkomailta.
Suomen sarjakuvaseura teki yhdessä sarjakuvataitelijoiden ja yleisön kanssa kirjamessuilla toistamiseen sarjakuvalehden, joka oli jaossa messuilla. Sarjakuvalehden teemana oli rasismi.
↓
2012
Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina ja Helsinki World Design Capital oli esillä kirjamessuilla. Avajaispuheen piti kirjailija Matti Klinge.
Kirjakahvilan yhteydessä oli päivittäin kustantajien Minustako kirjailija? -vastaanottoja, joihin kirjailijaksi aikovat pääsivät keskustelemaan kirjailijan uran aloittamisesta ja saamaan opastusta. Mukana olivat kaikki suurimmat kustantamot ja heidän edustajansa.
Nuorten lukeminen oli entistä isommassa osassa Helsingin Kirjamessuilla. Nyt ensimmäistä kertaa Kallion ilmaisutaidon lukion oppilaat sekä haastattelivat nuorille suunnatun Louhi-lavan kirjailijat että juonsivat lavan ohjelman. Lukion oppilaat myös vinkkasivat luettavaa kirjamessujen ohjelmasta nuorille sosiaalisen median kautta ennen messuja ja messujen aikana. Yhteistyö liittyi Kallion ilmaistutaidon lukion soveltavaan Helsingin Kirjamessuihin liittyvään kurssiin, jossa painotettiin nuorten lukemista.
↓
2013
Uusia kokonaisuuksia kirjamessuilla on kaksi kertaa päivässä järjestettävät lukupiirit, Tiedetori-ohjelma ja Tarinalaakso, jossa kirjailijat lukevat tai kertovat teoksistaan lapsille satuteltassa.
“Lukupiireissä lukijat keskustelevat uutuuskirjoista kirjailijan, muiden lukupiiriläisten ja kirjallisuusbloggaajan kanssa. Lukupiirit lisäävät mukavalla tavalla kirjallisuudesta keskustelua ja lukemista. Tiedetorin ohjelmasta vastaa Tieteellisten seurain valtuuskunta kumppaniensa kanssa. Tarinalaaksossa eletään nyt lasten ehdoilla ja uskon, että sen tarjoama Leirikesä ry:n järjestämä yli 5-vuotiaille lapsille tarkoitettu valvottu lapsiparkki on vanhemmille tervetullut palvelu,” kertoo Nyberg.
↓
Nyt ensimmäistä kertaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat haastattelivat kirjailijoita messuilla. Piispat olivat itse saaneet valita haastateltavansa ja aiheensa. Kirjamessujen haastattelijoina jatkoivat myös Anna Kortelainen, Baba Lybeck ja Markus Leikola.
Bloggaajat olivat messuilla mukana vinkkaamassa lukemista Boknäsin osastolla ja osallistuivat lukupiireihin.
Tänä vuonna ensimmäistä kertaa messuilla oli myös postimerkkinäyttely, jossa kokoelmat kertoivat tarinoitaan mm. MM-kisoista, Tove Janssonista, Titanicista tai vaikkapa ukkomiesten kapakkareissusta. Postimerkit tarjosivat pienoiskoossa paljon kulttuuria, historiaa ja ajankuvaa. Postimerkkimessut järjestettiin kirjamessujen yhteydessä 2014-2024.
↓
2015
Kirjan vuoden kunniaksi kirjamessuilla oli Lempikahvila, joka oli messualueelle rakennettu pop-up-kahvila. Kahvilaan messukävijät voivat tulla lempikirjansa kanssa ja aloittaa keskustelu kirjallisuudesta muiden kirjan ystävien kanssa. Sinkut ja varatut tunnisti kahvilassa värikoodeista: vihreä vapaa, punainen varattu. Lempikahvilassa järjestettiin myös ohjelmaa. Kirjallisten treffien aiheina oli rakkausfakta, rakkausfiktio ja lempilyriikka.
↓
2016
Ohjelmassa oli entistä enemmän elokuva- ja teatteriteemaa sekä keskusteluja mm. talouskirjoista ja poliittisista kirjoista.
Avajaispäivä jo ennen messuja alkoi Kirjallinen bisnesaamiainen, joka järjestettiin yhteistyössä Kauppalehti Option kanssa. Päivä jatkui bisnesaamupäivänä, jolloin tarjolla oli talousaiheista ohjelmaa. Torstaina kirjamessut oli nyt ensimmäistä kertaa avoinna klo 10–20, joten messuille ehtii tulemaan työpäivän jälkeenkin. Ilta jatkui klo 20–23 Kirjanrakastajien bileillä, joihin pääsevät kaikki kirjamessujen kävijät, kirjailijat ja lukijat.
Kirjamessuilla oli kaksi hyväntekeväisyyshuutokauppaa. Lauantaina kaupattiin kirja-alan lahjoituksia. Huutokaupalla tuettiin vastaanottokeskuksissa turvapaikkapäätöstä odottavien lasten ja nuorten lukuharrastusta sekä heidän suomen ja ruotsin kielen oppimistaan. Sunnuntaina Suomen Antikvariaattiyhdistys järjesti huutokaupan suurkeräilijä Aaro Kemppaisen kokoelmasta. Tulot menivät Suomen diabetesyhdistyksen hyväksi.
Helsingin Kirjamessuilla tuotiin esille suomalaisia kirjailijoita, kirjallisuutta, suomalaisuutta ja Suomen historiaa Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Kirjamessut katsoi vahvasti tulevaisuuden Suomeen ja toi kirjailijat, tulevaisuuden tutkijat ja poliitikot samaan symposiumi-pöytään.