Karjalan Sivistysseura ry

Osasto:: 6g68

Ensi vuonna 120 vuotta täyttävä Karjalan Sivistysseura yhdistää eri alueilla elävät karjalaiset ja karjalaisuudesta kiinnostuneet toimimaan karjalan kielen ja kulttuurin elinvoimaisuuden hyväksi. Yhdessä vaalimme kieltä, kulttuuria ja kokemuksia karjalaisesta identiteetistä sekä Itä- ja Raja-Karjalan historian tuntemusta.Julkaisutoiminta on seuran keskeinen vahvuus. Julkaisemme laadukasta Karjalaan, karjalan kieleen ja karjalaisuuteen liittyvää kirjallisuutta sekä Suomen vanhinta, alati ajassa elävää karjalaista aikakauslehteä, Karjalan Heimoa.

: 050 5055 531
: toimisto@karjalansivistysseura.fi

Vieraile sivustolla

Karjalan Sivistysseuran lavaohjelmat Helsingin Kirjamessuilla

Torstaina 23.10.2025 Töölö-lavalla keskustellaan klo 15.30 – 16.00 karjalan kielen harhaanjohtavista sanoista ja sanonnoista sekä karjalan kielestä kaunokirjallisuuden kielenä:

Karjalan kieltä päin mäntyä ja kohti kirjallisuutta

Keskustelussa kieli eksyy jännittäville ja nauruhermoja kutittaville poluille, kun Timoi Munne ja Natalia Giloeva kertovat toimittamastaan karjalan kielen harhaanjohtavien eli hairiehvedäjien sanojen sanastosta Pertii ruokin. Mattii panen. Karjalan kieltä päin mäntyä (KSS 2025). Näyttämötaiteilija Munne ja karjalan kielen opettaja, kääntäjä, tutkija ja kehittäjä Giloeva kertovat sanaston hauskasta syntyhistoriasta ja paljastavat tavallisimmat ansat, joihin varomaton karjalan kielen kokeilija ensimmäisenä kompastuu.

Karjalan Sivistysseura on kustantanut myös useita, eri-ikäisille rakkaita lastenkirjaklassikoita, ensimmäiset karjalankieliset dekkarikäännökset sekä uutta nykyrunoutta karjalaksi. Tältä osin keskusteluun liittyy mukaan karjalaisjuurinen taiteilija, karjalan kielen ja kulttuurin elvyttäjä Mirva Haltia.

Haastattelijana toimii yliopisto-opettaja, karjalan kielen elvytyksen asiantuntija Niko Tynnyrinen Itä-Suomen yliopistosta.

Sunnuntaina 26.10.2025 Arabia-lavalla keskustellaan klo 13.30 – 14.00:

Kuinka dekkari kääntyy uhanalaiselle karjalan kielelle

Karjalan kielelle kääntämisen haasteita ja huippuhetkiä: haastateltavina ovat Maria Kuismin, joka käänsi Leena Lehtolaisen dekkarin Ensimmäinen murhani karjalaksi nimellä Häi eli pajol sekä Sanna Mylläri ja Sanna-Riikka Knuuttila, jotka käänsivät Salla Simukan menestystrillerin nimellä Ruskei kui veri (KSS 2025). Kääntäjät tekivät myös erittäin uhanalaisen karjalan kielen kehitystyötä, koska joutuivat luomaan karjalan kielelle ilmaisuja, joita ei karjalaksi ole kerta kaikkiaan ollut olemassa.

Haastattelussa nousee esiin ilmauksia myös suomen lähimmällä sukukielellä karjalalla. Se on kuulijoille kiinnostavaa, koska monet eivät edes tiedä, että karjala on oma kielensä. Suomenkielisille karjalan kielessä on paljon tunnistettavaa, mutta myös runsaasti sanoja ja ilmauksia, joita ei ymmärrä, jos ei osaa karjalan kieltä. Proosatekstin ohella Maria Kuismin käänsi Häi eli pajol -dekkariin myös runoutta, koska Lehtolaisen Ensimmäinen murhani -dekkarin rakenteessa Eino Leinon runolla Virta venhettä vie on iso rooli.

Haastattelijana toimii väitöstutkija, sosiolingvisti Tuomo Kondie Itä-Suomen yliopistosta.