Kansainväliset kirjailijavieraat

Alderman, Naomi (etäyhteydellä)

Iso-Britannia

TULEVA, Gummerrus

Naomi Alderman on brittikirjailija, jonka teoksia on myyty maailmanlaajuisesti yli miljoona kappaletta. Hänen, vuonna 2019 julkaistu, feministinen dystopiatrillerinsä Voima nousi maailmanlaajuiseksi ilmiöksi, keskustelunaiheeksi ja myyntimenestykseksi. Romaani voitti Women’s Prize for Fiction -palkinnon, ja se valittiin New York Timesin, Washington Postin sekä Los Angeles Timesin vuoden kirjaksi. Myös presidentti Barack Obama sekä Bill Gates listasivat sen yhdeksi vuoden lempikirjoistaan. Teoksesta on sovitettu TV-sarja Amazon Primelle. Alderman on Royal Society of Literaturen jäsen, ja hänen teoksiaan on käännetty yli 35 kielelle. Margaret Atwood on toiminut Aldermanin mentorina. Alderman asuu Lontoossa.

Tuleva on viiltävä kuvaus tekoälyajan superrikkaista somemoguleista ja vallan keskittymisestä. Miten pelastaa maailma teknologiajättien ahneudelta? Tuleva on hauska ja pelottava kuvaus maailmasta, joka on jo täällä.

Piilaaksossa somemogulille työskentelevän Marthan, ja Singaporessa tappajaa pakenevan nettijulkkiksen Lai Zhenin tiet risteävät yllättäen. Kun superrikkaiden teknologiagurujen suunnittelema törmää Marthan tahtoon ja Zhenin uteliaisuuteen, on tuloksena jotakin kaunista – tai sivilisaation loppu.

Kirjan on suomentanut Taina Helkamo.

Lauantai 26.10. 13.30–14.00 Hakaniemi

Anyuru, Johannes

Ruotsi

IXELLES, Kustantamo S&S

Johannes Anyuru on ruotsalainen kirjailija ja runoilija. Hän on ollut ehdolla August­-palkinnon saa­jaksi neljä kertaa. Hän voitti August-­palkinnon vuonna 2017 romaanillaan He hukkuvat äitiensä kyyneliin (suom. Outi Menna).

Ixelles on moniääninen romaani ystävyydestä ja kaipauksesta. Se on samalla rakkauskirje kaunokirjallisuudelle, keksitylle elämälle ja kirjastoille.

Mion kuoleman jälkeen Ruth on kasvattanut heidän poikansa yksin. Samalla hän jätti taakseen vanhan elämänsä ja 2070-lähiön, jota kutsuttiin myös Bagdadiksi. Nyt talo on meren rannalla, varallisuutta sekä työpaikka arvoituksellisessa ”agentuurissa”, joka manipuloi julkista mielipidettä keksittyjen ihmisten avulla. Nyt jo kymmenvuotias poika ei tiedä isästään mitään – ei miten tämä eli tai kuoli.

Eräänä päivänä Ruth saa tietää, että sairaalassa makaa tiedottomana poika, jolla on tallenne Mion äänestä. Ruth poimii pojan repusta vapisevin käsin antiikkisen cd-soittimen. Kullanväriseltä levyltä kuuluu Mion ääni. Mio, jonka pitäisi olla kuollut, sanoo: ”On katto, jolta näkee merelle asti. Täällä ei-minkään osastolla.”

Kirjan on suomentanut Outi Menna.

Perjantai 25.10. 12.30–13.00 Senaatintori

Arvola, Ingeborg 

Norja

JÄÄMEREN LAULU, Gummerus

Ingeborg Arvola debytoi kirjailijana vuonna 1999 romaanilla Korellhuset  ja on sen jälkeen kirjoittanut useita kirjoja sekä lapsille että aikuisille. Hänen suuri läpimurtonsa oli niin kriitikoiden, kuin lukijoiden ylistämä  Jäämeren laulu, joka voitti Brage-palkinnon ja oli ehdolla useisiin muihin palkintoihin, mm. Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkintoon. Jäämeren laulu kertoo lumoavasti suomensukuisista kveeneistä ja heidän karusta ympäristöstään. Jäämeren laulu aloittaa Arvolan omasta isoisoisoäidistä kertovan Ruijan rannalla -sarjan.

Vuosi 1859. Priita-Kaisa laittaa sukset jalkaansa ja lähtee kahden poikansa kanssa pitkälle matkalle Sodankylästä Norjaan. Hän on joutunut kirkon kurinpidon kohteeksi suhteesta naimisissa olevaan mieheen. Päämääränä on Pykeija, jossa meren sanotaan kiehuvan turskasta.

Kirjan on suomentanut Aki Räsänen.

Lauantai 26.10. 13.30–14.00 Senaatintori

Bellová, Bianca

Tsekki

JÄRVI, Kairaamo

Bellová on yksi kansainvälisesti tunnetuimmista tšekkiläisistä kirjailijoista. Hänen tuotantoonsa kuuluu kahdeksan romaania ja novellikokoelma. Järvi, Bellován ensimmäinen suomennos, ilmestyi kesäkuussa 2024 Kairaamon kustantamana.

Araljärvestä inspiraationsa saanut teos kertoo Nami-nimisestä pojasta, joka etsii juuriaan miehitysvallan tuhoamalla ja saastuttamalla järviseudulla. Bellová ei kaihda vaikeita aiheita, vaan käsittelee teoksissaan aikamme polttavia teemoja. Järveä on kuvailtu dystopiaksi, mutta miehitysvallan alla eläneille romaanin esittämä tuhoutunut maisema, saastunut luonto ja hahmojen kohtaama julmuus ovat silkkaa realismia – tässä romaanissa kaikki on hieman turmeltunutta, niin ympäristö kuin ihmisetkin.

Järvi on voittanut EU:n kirjallisuuspalkinnon ja vuonna 2017 se sai Tšekin tasavallan Magnesia Litera -palkinnon Vuoden kirjana.

Teos kuvaa, kuinka Nami ja muut hahmot voivat suunnitella ja toivoa, mutta suuremmat voimat – järvi, hallinto, sotilaat, yhteisö ja perinteet – voivat milloin tahansa rikkoa yksilön unelmat. Pinnan alla on jotain uhkaavaa ja tuntematonta. Enimmäkseen mitään ei tapahdu, mutta milloin tahansa voi tapahtua jotain hirvittävää.

Kirjan on suomentanut Susanna Räty.

Torstai 24.10. 11.00–11.30 Töölö

Böckman, Heddi

Ruotsi

KESKUSTELU: FÖRFATTARSYSKONEN yhdessä Irmelin Sandman Liliuksen kanssa

Böckman syntyi Helsingissä ja muutti Ruotsiin 1953. Myös hänen äitinsä Rut Forsblom, hänen veljensä Öjevind Lång ja sisarensa Irmelin Sandman Lilius ovat julkaisseet kirjoja. Böckman on aiemmin julkaissut yhdessä siskonsa kanssa elämäkerran Simpans hav och hamnar sekä 11 nuortenkirjaa, kaksi keittokirjaa ja kaksi kuvakirjaa.

Iloiset kirjoittajasiskot still going strong! Böckman julkaisi syyskuussa 2024 romaanin Herra Collinsin testamentti ja Sandman Lilius julkaisi kesällä 2024 runokirjan Skärvornas stad.

Herra Collnsin testamentti ja Skärvornas stad ovat Oy Litorale Ab:n kustantamia.

Sunnuntai 27.10. 12.00–12.30 Fiskehamnen

Dahl, Arne

Ruotsi

PAHAN PIIRISSÄ, Into kustannus

Arne Dahl on yksi arvostetuimmista rikoskirjailijoista Pohjoismaissa. Dahlin A-sarjan dekkarit ovat kiiteltyjä, ja niistä on tehty suosittuja tv-filmatisointeja. Arne Dahlin kirjoja on myyty yli kolme miljoonaa kappaletta, ja niitä on käännetty 32 kielelle. Hänelle on myönnetty rikoskirjallisuuden palkintoja Saksassa, Tanskassa ja Ruotsissa. Kirjailija, kriitikko ja toimittaja asuu Tukholmassa perheensä kanssa.

Pahan piirissä kiidättää syvälle Ruotsin metsiin jahtaamaan maan vaarallisinta rikollista. Kuka on pahan piirin ytimessä, ja onnistuuko keskusrikospoliisin NOVA-erikoisryhmä löytämään hänet ennen kuin on liian myöhäistä?

Suuren teräskonsernin johtaja kaahaa kohti Tukholmaa. Äkkiä hän menettää autonsa hallinnan ja syöksyy rypsipeltoon. Savuava auto heittelehtii pellossa, kunnes se leimahtaa liekkeihin. Kun johtaja löytyy kuolleena palaneesta BMW:stään, tapahtumaa pidetään onnettomuutena. Tapahtuu toinen räjähdys, ja rikoskomisario Eva Nyman ymmärtää nopeasti, että meneillään on jotakin suurta. Hän saa viestin, jossa ennustetaan seuraava, paljon pahempi isku. Ja kirjoittajan valitsemat sanat kuulostavat kammottavan tutuilta… Vihjeet johtavat Nymanin menneisyyteen, traumaan, jonka hän luuli jättäneensä turvallisesti taakseen. Hän on varma, että vain hänen vakaviin rikoksiinsa erikoistunut NOVA-ryhmänsä pystyy selvittämään, kuka kaiken takana on.

Kirjan on suomentanut Kari Koski.

Perjantai 25.10. 17.00–17.30 Senaatintori

Grebennik, Olga & Sidorova, Anna

Ukraina, Suomi

SOTAPÄIVÄKIRJA, Enostone

Olga Grebennik on harkovalainen kuvataiteilija, kuvittaja ja kirjailija. Hänen tasainen arkensa murskaantui brutaalilla tavalla 24.2.2022 Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Hyökkäyksen yksi kärkisuunta heti sodan alussa oli juuri Harkova, ja Olga perheineen joutui viettämään pitkiä aikoja pommisuojassa, missä aikuiset koettivat pitää kiinni normaalista pitämällä lapsille koulua, tekemällä ruokaa ja muita jokapäiväisiä askareita. Olgalla oli mukanaan myös kynänsä ja luonnosvihkonsa, joilla hän tallensi muuttunutta maailmaa.

Sotapäiväkirjan luonnosmaiset piirrokset ja päiväkirjanomaiset lyhyet tekstit kattavat myös pakomatkan Puolaan ja elämää pakolaisuudessa. Todistusvoimassaan Olga Grebennikin Sotapäiväkirja vertaantuu Art Spiegelmanin Maus -sarjakuvaan.

Olga Grebennikin maalauksia on yksityisissä kokoelmissa yli kahdessakymmenessä maassa. Grebennikin tarinoita ja kirjakuvituksia on julkaistu Ukrainassa, Venäjällä ja Etelä-Koreassa. Teoksessa on säilytetty Olgan alkuperäiset, venäjänkieliset päiväkirjamerkinnät ja teosta voi lukea sekä suomeksi että venäjäksi.

Kirjan on suomentanut Anna Sidorova. Anna Sidorova on taideasiantuntija Taiteen edistämiskeskuksessa, sekä ohjelmajohtaja Cultura-säätiössä. Sääitö edistää venäjänkielisten integroitumista Suomeen, sekä järjestää Erätauko-menetelmällä dialogeja, joissa Suomen venäjänkieliset voivat purkaa nykytilanteen aiheuttamaa ahdistusta.

Torstai 24.10. 11.00-11.30 Hakaniemi

Griffiths, Elly

Iso-Britannia

TAIKATEMPPUMURHAT, Tammi

Elly Griffiths on englantilainen kirjailija, joka tunnetaan arkeologi Ruth Gallowaysta kertovasta huippusuositusta dekkarisarjasta. Ennen kirjailijanuraansa Griffiths työskenteli pitkään lastenkirjallisuuden parissa kustannusalalla. Ruth Galloway -sarja on ollut suurmenestys ympäri Eurooppa, erityisesti Isossa-Britanniassa, Saksassa ja Ruotsissa, ja sarjan seuraavaa osaa odotetaan aina innolla.

Taikatemppumurhat on Brightonin mysteerit -sarjan ensimmäinen osa, jonka loputtua lukija odottaa jo malttamattomana, mitä Griffiths seuraavaksi loihtii esiin hatustaan. Tunnelmallisten murhatarinoiden pääosissa loistavat nuori rikoskomisario, mestaritaikuri – ja kirjailijan oma kotikaupunki.

Brighton, 1950. Rikoskomisario Edgar Stephens saa tutkittavakseen tapauksen, jossa nuori nainen on sahattu kolmeen osaan. Se johdattaa Edgarin ajatukset kovin samanoloiseen taikatemppuun, joten hän pyytää apua sodanaikaiselta palvelustoveriltaan ja ystävältään Max Mephistolta. Taikurina esiintymislavoja kiertävä Max haraa vastaan, kunnes selviää, kuka surmattu nainen on. Pian käy myös selväksi, että taikatemppumurhat eivät jää yhteen. Kuka pääsee hengestään seuraavaksi – ja miksi?

Kirjan on suomentanut Pauli Tapio.

Lauantai 26.10. 17.30–18.00 Senaatintori

Harding, Gunnar 

Ruotsi

KESKUSTELU: POESIN ÄR INTE DÖD yhdessä Johan Jönsonin, Kim Simonsenin ja Kaneli Kabrellin kanssa

Harding on yli 50 vuoden ajan kirjoittanut, kääntänyt, esitellyt ja pohtinut lyriikkaa ja kirjallisuutta. Hänellä on ollut huomattava vaikutus Ruotsin kirjallisuuteen runoilijana, esseistinä, kriitikkona ja toimittajana. Hänen esikoisteoksensa Lokomotivet som frös fast ilmestyi vuonna 1967.

Hardingin Minnen från glömskans städer on hänen 21. runokokoelmansa, ja sen runot käsittelevät pelottomasti niitä kaikkein suurimpia kysymyksiä. Hardingin runous on selkeää, konkreettista, maanläheistä ja hiljaisen kaihoisaa. Alkaa olla myöhä. Unohduksen kaupungit kasvavat katu kadulta. Aika on pian olemassa vain siinä, mitä se jättää jälkeensä. Asuntojen ikkunoiden ulkopuolella rakennukset, puut ja taivas pimenevät. Ja televisiossa komisario Wallander ratkaisee viimeisen tapauksensa.

Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2024 kirjallisuuspalkinnon ehdokkaiden joukossa on viisi runoilijaa. Tapaa kolme heistä, Harding, Jönson ja Simonsen, keskustelemassa runouden mahdollisuuksista ja haasteista stressaavassa ajassa.

Minnen från glömskans städer on kustantanut Wahlström & Widstrand.

Perjantai 25.10. 14.30-15.00 Blåbärslandet

Johansson, Lina 

Ruotsi

KESKUSTELU: UTOPIER/HORISONTER

Mitä utopistiset tarinat voivat tarjota kriisiaikoina? Johansson ja Anna Möller-Sibelius spekuloivat yhdessä kirjallisuuslehti Horisontin seuraavien seitsemänkymmenen vuoden utopistisia näkymiä.

Torstai 24.10. 15.30–16.00, Blåbärslandet

Jönson, Johan

Ruotsi

KESKUSTELU: POESIN ÄR INTE DÖD yhdessä Gunnar Hardingin, Kim Simonsenin ja Kaneli Kabrellin kanssa

Jönson tuli tunnetuksi vuonna 2008 ilmestyneellä runokokoelmalla Efter arbetsschema. Läpimurron jälkeen häneltä on ilmestynyt vuonna 2010 teos Lidvikt, joka oli August-palkinnon ehdokkaana. Nollamorfa on Jönsonin 21. Runokokoelmansa.

Muutama vuosi sitten vahtimestarin työstä eläkkeelle jäänyttä miestä vaivaa Parkinsonin taudin aiheuttama demenia, ja hän viettää viimeiset päivänsä vanhainkodissa. Tässä A3-kokoisessa runokirjassa Jönson käyttää montaasitekniikkaa luodakseen monologeja ja dialogeja, jotka perustuvat dementoituneeseen mieheen, hänen hoitajiinsa ja omaisiinsa. Kirja päättyy muutamaan yksinkertaiseen runoon, joiden painopisteenä on hautausmaa ja sen hautakivi vainajan yllä, samalla kun elämän metamorfoosi jatkuu vuorovaikutuksessa, jolle ehkä vain runo voi antaa kokemuksellisen muodon.

Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2024 kirjallisuuspalkinnon ehdokkaiden joukossa on viisi runoilijaa. Tapaa kolme heistä, Harding, Jönson ja Simonsen, keskustelemassa runouden mahdollisuuksista ja haasteista stressaavassa ajassa.

Nollamorfa on Albert Bonniers Förlagin kustantantama.

Perjantai 25.10. 14.30-15.00 Blåbärslandet

Khavar Fahlstedt, Kim

Ruotsi

WARNER OLAND – SVENSK STJÄRNA I HOLLYWOODS GULDÅLDER, Appell Förlag

Kim Khavar Fahlstedt on elokuvahistoroitsija ja elokuvatutkimuksen dosentti Örebron yliopistossa. Hän on yli kymmenen vuoden ajan tutkinut Warner Olandia. Tuloksena on tarina unelmista, kuulumisesta ja pakenemisesta. Elävä muotokuva kiistellystä Hollywood-tähdestä, joka on kadonnut Ruotsin elokuvahistoriasta.

Warner Oland (1879–1938) on yksi Ruotsin kaikkien aikojen  suurimista Hollywood-tähdistä. Hän näytteli Marlene Dietrichin ja Greta Garbon kanssa, esiintyi yli sadassa elokuvassa ja eli ylellistä elämää Beverly Hilsissä.

Hänen epätodennäköinen uransa alkoi maailmansodan, kieltolain ja pörssiromahduksen keskellä. Amerikkalaisen elokuvan ensimmäisen kulta-ajan aikana Västerbottenin Bjurholmista kotoisin oleva ruotsalainen alkoi näytellä aasialaisia rooleja. Yellowface, valkoisten näyttelijöiden esittämä rasistinen steretypia ”itämaalaisista”, tuli Olandin tavaramerkiksi – ja kiroukseksi.

Hänestä tuli maailmankuulu Fu Manchun roistona ja kiinalaisena etsivä Charlie Chanina, jotka vaikuttivat siihen, miten aasialaisia kuvataan valkokankaalla tähän päivään asti. Kun hänen menestyksensä Hollywoodissa hiipui, hiipuivat myös Olandin omat visiot taiteellisesta elokuvasta ja Strindberg-tulkinnoista. Vakavasti alkoholisoitunut Oland palasi Ruotsiin vuonna 1938, ja häntä juhlittiin maan menestyksen lipunkantajana maailmalla.

Sitten hän vaikeni.

Torstai 24.10. 14.30–15.00 Fiskehamnen

Leon, Donna

Sveitsi

HYVÄN NIMISSÄ, Otava

New Jerseystä kotoisin oleva Donna Leon on työskennellyt matkanjohtajana Roomassa ja mainostoimittajana Lontoossa. Hän on opettanut kirjallisuutta amerikkalaisissa kouluissa Sveitsissä, Iranissa, Kiinassa ja Saudi-Arabiassa. Guido Brunetti -rikoskirjat ovat tehneet hänestä maailmankuulun. Donna Leon asui monta vuotta Italiassa, mutta vaikka hän nykyisin asuu Sveitsissä, hän vierailee usein Venetsiassa.

Näennäisen viaton pyyntö vie miljoonien lukijoiden rakastaman rikoskomisario Guido Brunettin kiperien kysymysten äärelle. Brunetti saa yhteydenoton perhetutultaan, jonka Flora-tytär saattaa olla vaarassa. Hän lupautuu selvittämään asiaa epävirallisesti, ja suurennuslasin alle joutuu Floran kirjanpitäjänä toimiva aviomies. Aluksi kaikki vaikuttaa olevan kunnossa, eikä asiakkaiden kirjanpidosta löydy mitään epäilyttävää. Pian tapahtumat saavat yllättävät käänteen, ja yksityinen tutkimus muuttuu poliisioperaatioksi, jonka keskiössä on kunniakkaana pidetty hyväntekeväisyysinstituutio.

Donna Leonin älykäs ja tunnelmallinen rikosmysteeri, Hyvän nimissä, tuo päivänvaloon uusia seikkoja Brunettin menneisyydestä.

Suomentanut Markku Päkkilä ja Kaijamari Sivill.

Lauantai 26.10. 16.00–16.30 Senaatintori

Lindqvist, Herman

Ruotsi

KESKUSTELU: FRIHETSTIDEN

Lindqvist on ruotsalainen historioitsija ja journalisti, joka on kirjoittanut yli 50 teosta. Hän syntyi diplomaattiperheeseen ja kävi koulua Helsingissä, jossa ensi kertaa tutustui Suomen ja Ruotsin yhteiseen historiaan. Noista ajoista lähtien Ruotsi-Suomen aika on ollut hänen kiinnostuksensa erityinen kohde. Lindqvist on myös Ruotsin hovihistorioitsija ja suosittu historiadokumenttien tekijä.

Ruotsin ja Suomen historiassa vapauden aika kuvataan usein aikana, jolloin sanat olivat vapaita ja taide ja kulttuuri kukoistivat. Historioitsijat unohtavat kuitenkin usein mainita, että Ruotsi eli jatkuvan venäläisen uhan alla.

Perjantai 25.10. 15.30-16.00 Fiskehamnen

Mikser, Sven

Viro

VAREDA & HYVÄSTI, KELTAINEN KISSA

Kaksi esikoisromaania, kaksi kasvu- ja rakkaustarinaa. Viron vuoden 2023 romaanikilpailun voittanut Mikserin Vareda sijoittuu 1990-luvun alkuun, klassikkokirjailija Mati Untin (1944-2005) kulttiteos Hyvästi, keltainen kissa 1960-luvun alkuun.

Sven Mikser on virolainen poliitikko, entinen puolustus- ja ulkoministeri sekä sosiaalidemokraattisen puolueen puheenjohtaja ja vuodesta 2019 lähtien Euroopan parlamentin jäsen. Viron kirjailijaliiton romaanikilpailun voittanut Vareda (2023) on hänen esikoisromaaninsa. Sven Mikseriltä on julkaistu myös novelleja.

Lauantai 26.10. 16.00-16.30 Lonna

Navarro Skaranger, Maria

Norja

KESKUSTELU: MAMMOR SOM SLUMRAR, yhdessä Emma Juslinin kanssa

Maria Navarro Skaranger oli vain 20-vuotias, kun hänen esikoisromaaninsa valittiin Norjassa vuoden parhaaksi. Kirjallisuutta ja luovaa kirjoittamista opiskelleen Skarangerin teokset ovat sittemmin saaneet kriitikoiden ja lukijoiden suitsutusta, ja hän on voittanut mm. Euroopan unionin kirjallisuuspalkinnon.

Navarro Skarangerin Jeg plystrer i den mørke vinden on ehdolla Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi 2024. Jeg plystrer i den mørke vinden on villi, syvästi koskettava ja liikuttava muotokuva naisesta, joka oli sivuhenkilö Navarro Skarangerin edellisessä romaanissa Emily Forever.

Kuka on Darja maatilalla ja Sidsel lähiössä? Juslin ja Navarro Skaranger ajattelevat edestakaisin – he luovat kirjoittamalla elämänjärjestelmiä, jotka tapahtuvat sosiaalirealistisessa ympäristössä.

Perjantai 25.10. 13.30–14.00 Blåbärslandet

Pettersen, Siri

Norja

VARDARI-TRILOGIA, Hertta Kustannus

Siri Pettersen on norjalainen fantasiakirjallisuuden kuningatar, jonka kirjat ovat menestyneet ennennäkemättömällä tavalla. Ne ovat keränneet ympärilleen kansainvälisen, intohimoisen fanijoukon.

Rautasusi aloittaa itsenäisen Vardari–trilogian, joka sijoittuu samaan universumiin kuin kansainvälisesti menestynyt Korpinkehät-sarja. Aiemmin julkaistuun suomennokseen on lisätty loppusanoiksi Siri Pettersenin legendaarinen ”fantasiaränttäys”.

Juva vihaa verenlukijoita: vallan- ja rahanahneita huijareita, jotka jakelevat ennustuksia pelokkaille ihmisille. Juva on syntynyt verenlukijoiden sukuun, mutta hän ei aio koskaan ryhtyä yhdeksi heistä. Siitä huolimatta Juva sotkeutuu mukaan jahtiin verenlukijoiden perinnöstä – salaisuudesta, joka kytkeytyy Naklavin kaupungin ja koko maailman kohtaloon. Selviytyäkseen hänen on kohdattava muisto, joka on piinannut häntä lapsesta asti: hän on nähnyt paholaisen.

Hopeakurkku jatkaa Rautasuden aloittamaa Vardari-trilogiaa, synkän vangitsevaa pohjoista fantasiamysteeriä verestä ja vallasta, haluista ja pakkomielteistä.

Juva on saanut elinikäisen arven mieheltä, jonka hän itse päästi vapaaksi. Surun ja raivon lisäksi hän on hukkumassa ongelmiin: vardareilta on riistetty ikuisen elämän lähde, ja susitautisia on liikkeellä aivan liikaa. Juva joutuu avaamaan oven kaupungissa leviäville pimeille fanaattisille voimille. Hänelle valkenee, että hän on aloittanut sodan, jonka seurauksia hän ei osaa aavistaa.

Kääntänyt suomeksi Eeva-Liisa Nyqvist.

Lauantai 26.10. 11.00–11.30 Senaatintori

Saltzman, Katarina

Ruotsi

KESKUSTELU: EMMA SALTZMAN

Katarina Saltzman on työskennellyt Göteborgin yliopiston luonnonsuojeluosastolla tutkijana ja opettajana vuodesta 2010, ja vuodesta 2013 hän on toiminut kulttuurin säilyttämisen tohtoriohjelman opintojohtajana.

Saltzman julkaisi yhteistyössä Suomen ruotsalaisen kirjallisuuden seuran kanssa teoksen En röst för frigörelse – Emma Saltzmans livshistoria syyskuussa 2024.

Tarina yhdestä yleisen äänioikeuden, naisten oikeuksien ja Suomen vapauden edelläkävijästä. Emma Saltzmanin tarina kuvastaa Suomen 1900-luvun alun venäläistämishistoriaa ja taistelua äänioikeuden ja itsenäisyyden puolesta.

Teoksen kustantaja on Appell Förlag.

Lauantai 26.10. 12.30–13.00 Blåbärslandet

Sarenbrant, Sofie

Ruotsi

PARASIITTI, WSOY

Sofie Sarenbrant on ruotsalainen palkittu menestysdekkaristi. Vuonna 2023 Sarenbrant oli kotimaansa myydyin rikoskirjailija. Sarenbrant on tullut tunnetuksi myös lastenkirjasarjallaan Mira ja Kuu.

Sarenbrant halusi tehdä selvän eron sankarittarensa ja muiden ruotsalaisista jännäreistä tuttujen elämäänsä väsyneiden poliisien välille. Syntyi Emma Sköld, nuori ja kunnianhimoinen naispoliisi. EmmaSköld -sarjasta tulikin heti valtava hitti ja sen suosio on jatkunut kansainvälisesti jo yli vuosikymmenen. Emma Sköld -sarjan kirjoja on käännetty 17 kielelle ja niitä on myyty eri maissa yhteensä yli kuusi miljoonaa kappaletta. Parasiitti on sarjan 11. itsenäinen osa. Sarenbrant asuu romaaneista tutussa Brommassa Tukholman lähellä miehensä ja kahden lapsensa kanssa.

Ruumiin palaneet jäännökset, tappolista – ja listan viimeisenä nimenä Emma Sköld. Parasiitti kuvaa kostoa, kipeitä sisarussuhteita ja perhetragediaa, jolla on katastrofaaliset seuraukset.

Elokuinen helle piinaa Tukholmaa, kun Drottningholmin linnan mailta löytyy ruumiin palaneet jäännökset. Poliisi löytää uhrin vierestä tappolista, jonka viimeisenä nimenä on Emma Sköld. Tutkinta aloitetaan välittömästi. Pian selviää, että polttomurha liittyy parikymmentä vuotta vanhaan tapaukseen, jossa nuori äiti hakeutui vauvansa kanssa ensiapuun ja päätyikin pidätetyksi. Emman ja poliisikollegoiden on kiireesti löydettävä syyllinen, sillä kaikkien listalla olevien henki on vaarassa, myös Emman itsensä.

Kirjan on suomentanut Helena Bützow.

Lauantai 26.10. 17.30–18.00 Esplanadi

Sildre, Joonas  

Viro

KAHDEN SÄVELEN VÄLISSÄ, Viron kustannusyhdistys, Virolaisen kirjallisuuden tiedotuskeskus, Suuri Kurpitsa

Sarjakuvaromaani kertoo maailman esitetyimmän säveltäjän Arvo Pärtin musiikillisista etsinnöistä lapsuudesta aina 1980-luvulle, kun säveltäjä joutui jättämään Viron ja muuttamaan ulkomaille.

Joonas Sildre on graafinen suunnittelija ja rakastettu lastenkirjojen kuvittaja, jonka sarjakuvaromaani Kahden sävelen välissä kertoo maailmankuulun säveltäjän Arvo Pärtin elämästä ja musiikillisesta etsinnästä. Teos on saanut kansainvälistä tunnustusta ja se on käännetty suomen lisäksi myös englanniksi, liettuaksi, saksaksi ja unkariksi.

Lauantai 26.10. 14.30–15.00 Lonna

Simonsen, Kim

Färsaaret

KESKUSTELU: POESIN ÄR INTE DÖD yhdessä Gunnar Hardingin, Johan Jönsonin ja Kaneli Kabrellin kanssa

Simonsen on Färsaarilta kotoisin oleva kirjailija, kustantaja, kuraattori ja akateemikko. Hän on toiminut kirjailijana yli 20 vuoden ajan, ja hänen tuotantonsa ylittää genrerajoja sekä perinteisiä akateemisia ja taiteellisia rajalinjoja. Vuonna 2014 Simonsen voitti Färsaarten kansallisen kirjallisuuspalkinnon, M.A. Jacobsenin kirjallisuuspalkinnon, runokokoelmastaan Hvat hjálpir einum menniskja at vakna ein morgun hesumegin hetta áratúsundið.

Simonsenin Lívfrøðiliga samansetingin í einum dropa av havvatni minnir um blóðið í mínum æðrum on tyylikäs teos, joka on kirjoitettu heti runominän isän kuoltua. Teoksen kieli kuvaa surua ja surullisia isä-poikasuhteita.

Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2024 kirjallisuuspalkinnon ehdokkaiden joukossa on viisi runoilijaa. Tapaa kolme heistä, Harding, Jönson ja Simonsen, keskustelemassa runouden mahdollisuuksista ja haasteista stressaavassa ajassa.

Perjantai 25.10. 14.30-15.00 Blåbärslandet

Sjögren, Viveka

Ruotsi

KESKUSTELU: DE DRABBADES PERSPEKTIV I BILDERBOK ON GÄNGVÅLD OCH DÖDSSJUKTNINGAR

Viveka Sjögreen on moneen kertaan palkittu kirjailija, joka on ollut muun muassa August-kirjallisuuspalkinnon ehdokkaana nuortenkirjalla I den tysta minuten mellan ja sai Elsa Beskow –palkinnon vuoden parhaasta kuvakirjasta Om du skulle fråga Micha.

Sjögren on kirjoittanut teoksensa Någons bror yhdessä Fittjan koulun oppilaiden kanssa, ja kirja on ehdolla Pohjoismaisen neuvoston lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnon saajaksi 2024.

Ensin helikopterit ja siniset valot, sitten nallet ja kukat maassa. Sjögren kuvaa teoksessaan Någons bror pimeyttä sen jälkeen, kun toisen nuoren elämä päättyy liian aikaisin. Sjögrenin voi tavata keskustelemassa jengiväkivallan häikäilemättömyydestä.

Kirjan kustantaja on Vombat Förlag.

Perjantai 25.10. 16.30-17.00 Busholmen

Ståhle, Johan

Ruotsi

5 THINGS YOU SHOULD KNOW ABOUT AI

Johan Ståhle tulee yrittäjätaustasta, jossa hän on johtanut tuotekehitystä ja edistänyt digitaalista kasvua fintech- ja liikkeenjohdon konsultointialoilla. Ståhle on pohjoismaisen fintech-yritys Dreamsin toinen perustaja ja entinen tuotepäällikkö, ja hän on toiminut myös McKinseyn Expert Engagement Managerina. Vuodesta 2021 hän on toiminut Storytelissä tuotepäällikkönä.

Storytelin tuotepäällikkö ja hänen näkemyksensä yhdestä vuoden 2024 puhutuimmasta aiheesta – tekoälykertoja äänikirjoissa.

Perjantai 25.10. 14.30–15.00 Töölönlahti

Tungal, Leelo

Viro

SAMETTIA JA SAHANPURUJA & NAISEN KÄDEN KOSKETUS, Viron kustannusyhdistys, Virolaisen kirjallisuuden tiedotuskeskus, Storyside

Pitkään odotetut jatko-osat suomennetulle menestyskirjalle Toveri lapsi. Kirjailijan omakohtaisiin muistoihin perustuva koskettava kuvaus pienen tytön elämästä miehitetyssä Virossa 1950-luvun alussa.

Leelo Tungal kuuluu Viron tunnetuimpiin ja arvostetuimpiin lastenkirjailijoihin ja runoilijoihin. Hän on saanut Viron valtion elämäntyöpalkinnon kirjailijana. Toveri lapsi -trilogiaan pohjaava elokuva Toveri lapsi valittiin Virossa vuoden 2018 parhaaksi elokuvaksi, ja se on saanut myös kansainvälisiä palkintoja.

Torstai 24.10. 14.00–14.30 Suomenlinna

Vernqvist, Johanna

Ruotsi

SYSTRAR, VÄNINNOR, KRIGARE OCH HJÄLTINNOR, Appell Förlag

Johanna Vernqvist on väitellyt vertailevan kirjallisuuden tohtoriksi ja toimii lehtorina Linköpingin yliopistossa. Hän on kirjoittanut teoksen Poeten Gaspara Stampa ja toimittanut teoksen Systrar, väninnör, krigare och hjältinnor.

Vernqvist on kiinnostunut sukupuolen, rakkauden ja seksuaalisuuden rakentumisesta ja esittämisestä esi- ja varhaismodernissa ja modernin ajan kirjallisuudessa. Hän tarkastelee, miten vallan diskurssit, kuten kirkko ja neoplatoninen filosofia, toimivat sukupuolen ja seksuaalisuuden rakentumisessa ja millä tavoin kirjalliset tekstit suhtautuvat niihin. Kuka saa esimerkiksi haluta ketä, ja miten halu ilmaistaan? Vernqvist haluaa osoittaa millaisia mahdollisuuksia kirjallisuuden muodot avaavat vallitsevien normien ylittämiseen.

Miten naishahmo on muuttunut kirjallisuuden ja taiteen taustahahmosta merkittäväksi hahmoksi? Uudet lähteet, arkistolöydöt ja uudet tulkinnat johtavat välttämättömään kulttuurisen kaanonin uudelleenkirjoittamiseen, sillä 1800-luvulta lähtien naiset on usein jätetty huomiotta tai jopa poistettu historiasta.

Systrar, väninnor, krigare och hjältinnor on ainutlaajuisen laaja kirja sekä historiallisten näkökulmien että kielialueiden osalta. Kirjoittajat paljastavat tarinoiden rakenteita ja tarjoavat yllätyksiä tarkastellessaan antiikin Vergiliusta, islantilaista nykykirjallisuutta ja sellaisia genrejä kuin antiikin ja keskiajan eepoksia, renesanssin draamaa, runoutta ja taidetta sekä modernia romaania.

Valta, ystävyys, rakkaus ja suru ovat näiden tarinoiden pääteemoja. Tilanteissa, joissa kaikki joutuu usein äärimmäisen koetukselle – elämä ja kuolema – naishahmot esiintyvät erilaisissa rooleissa, siskoina, ystävinä, sotureina ja sankarittarina.

Sunnuntai 27.10. 11.00–11.30 Blåbärslandet

Wessnert, Gudrun

Ruotsi

KESKUSTELU: ATT SKRIVA FINFIN FULLITTERATUR – KRIMKOMEDIN TAR PLATS yhdessä Carina Wolff-Brandtin kanssa

Förakta aldrig en stilettklack on ruotsalaisen Gudrun Wessnertin ja suomalaisen Carina Wolff-Brandtin hulvaton ja humoristinen tarina. Kirja sijoittuu Åbolandin saaristoon, Tukholmaan ja Ranskan Rivieralle. Matkaan sisältyy särkyneitä unelmia ja odottamattomia ystävyyssuhteita, jotka johtavat johonkin uuteen. Kuten siihen, mitä hyötyä on siitä, että voi metsästää hirviä ja juosta korkokengillä.

Wolff-Brandt ja Wessnert halusivat kirjoittaa kirjan, jossa on huumoria, ja vieläpä uudessa genressä: rikoskomediassa. Tuloksena ei ollut korkeatasoista kirjallisuutta. Ja aivan tietoisesti. Ylen arvostelija kutsui sitä hienoksi kokoomakirjallisuudeksi, uusi kategoria oli syntynyt.

Kirjan kustantaja on Libraria.

Lauantai 26.10. 15.30-16.00 Fiskehamnen

Widmark, Martin

Ruotsi

NAAMIAISTEN ARVOITUS, LASSE-MAIJAN ETSIVÄTOIMISTO [kuvitus: Helena Willis], Tammi

Martin Widmark on yksi Ruotsin suosituimmista lastenkirjailijoista. Hän kirjoittaa lasten- ja nuortenkirjoja sekä oppimateriaaleja. Widmark on koulutukseltaan opettaja, ja hän on työskennellyt kymmenen vuoden ajan Tukholman Rinkebyssä. Nykyään hän opettaa ruotsia maahanmuuttajille kirjoittamisen ohella. Widmark on saanut kotimaassaan lukuisia kirja-alan palkintoja, ja hänen teoksensa komeilevat jatkuvasti myyntilistojen kärjessä.

Suomen suosituimmat lapsietsivät naamiaisissa! Vallilan asukkaat pukevat ylleen omituisimmat asunsa juhliakseen Vallilan perustajaa Valeria von Konkkaronkkaa. Mutta keskellä juhlia kaupungin uusimmat asukkaat superrikas Petersenin pariskunta, kadottavat korvaamattoman arvokkaan kaulakorun. Keksivätkö Lasse ja Maija kaulakorun häviämisen takana olevan nerokkaan huijauksen? Miten Dinon ja Saran uusi vauva otetaan vastaan? Ja minne Valeria von Konkkaronkan puujalka oikeastaan katosi?

Lasse-Maijan etsivätoimisto on helppolukuinen ja jännittävä, ihan oikea dekkarisarja lapsille.

Kirjan on suomentanut Outi Menna.

Torstai 24.10. 16.30–17.00 Esplanadi

Wilson, Kendra

Ruotsi

KESKUSTELU: FINNS DET RUNOR I FINLAND?

Kendra Wilson kirjoittaa pääasiassa brittiläisistä ja amerikkalaisista puutarhoista.

Kiinnostus riimuja kohtaan on suurta, eikä vähiten populaarikulttuurin viikinkivillityksen vuoksi. Mutta onko Suomesta löydetty riimuja, ja jos on, niin mistä ja missä yhteydessä?

Lauantai 26.10. 11.30–12.00 Blåbärslandet