Tulevaisuus-teeman kirjavinkit
Poimi alta Helsingin Kirjamessujen lukuvinkit ja hyppää tulevaisuuteen!
Helsingin Kirjamessujen ohjelmateemana on tänä vuonna TULEVAISUUS, ja sitä käsitellään mm. kirjamessujen teemakeskusteluissa. Nyt voit hypätä aiheeseen jo etukäteen teemaan sopivien kirjojen syövereissä. Helsingin Kirjamessut on koonnut listan mielenkiintoisista kirjoista, joissa käsitellään tulevaisuutta jollain tavalla.
Tutustu kirjoihin ja virittäydy Tulevaisuus-teeman tunnelmaan jo nyt!
LINNEA KUULUVAINEN: Metsän peitto
(Gummerus)
Mitä jos turmeltu luonto päättäisi puolustautua?
Maaginen esikoisromaani luontosuhteesta ja mielen järkkymisestä.
Ingrid ottaa äitinsä kuoleman jälkeen vastaan paikan Suopursu-nimisestä tutkimusryhmästä, jonka tehtävänä on kartoittaa olosuhteita Valtion muurien ulkopuolella. Lepyttelystä huolimatta metsä on yhä vihainen ja vaarallinen. Eripura alkaa itää ryhmäläisten mielissä.
Uhkaavaksi muuttunut luonto on ajanut ihmiset pieniin kaupunkiyhteisöihin vuosikymmeniä sitten. Yksi kaupungeista on Turku, jonka tilalle on perustettu tiukasti vartioitu Valtio. Sekasorron keskellä Edla joutuu eroon läheisistään.
Metsän peitto on kiehtova ja kielellisesti vangitseva romaani metsästä, joka kärkkyy ihmisiä, ja kahdesta nuoresta naisesta, joiden kohtalot kietoutuvat toisiinsa.
ANNE-MAIJA AALTO: Unohdettujen kirja
(Otava)
Vavahduttava tulevaisuuskuva maailmasta, jossa ihmisyys on vaarassa kadota.
Palkitun, taidokkaasti kirjoitetun romaanisarjan päätös.
Julman, sortovaltaisen Unionin alueelta pakoon päässyt Mai on ollut kuukausia pakolaisleirillä, ilman tietoa rakastettunsa Satomin ja taakse jääneen perheensä kohtalosta. Viimein hän näkee vilauksen Satomista uutisissa. Satomin tilanne on epätoivoinen, hänen muistinsa on nollattu ihmistutkimuslaitoksessa. Kun Maille tarjoutuu mahdollisuus yrittää muuttaa tapahtumien vääjäämätöntä kulkua, hän tarttuu uhkayritykseen empimättä.
Vangitsevan jännittävä Unohdettujen kirja on jatkoa kirjoille Korento ja Mistä valo pääsee sisään, joka sai Finlandia-palkinnon.
JARI KOPONEN, VESA SISÄTTÖ: Kuviteltu tulevaisuus: Tieteiskirjallisuus Suomessa 1803-1944
(Avain)
Tieteiskirjallisuudella Suomessa on pitkä historia. Ensimmäisessä kotimaisessa tarinassa vuodelta 1803 esiintyvät teemat ovat edelleenkin tieteiskirjallisuuden valtavirtaa: tulevaisuus ja tieteelliset keksinnöt. Tämän yksinäisen myrskylinnun jälkeen tieteiskirjallisuutta alkoi ilmestyä enenevästi 1800-luvun puolivälin tienoilta alkaen, aluksi pääosin lehdissä.
Tieteiskirjallisuuden avulla on aina käsitelty isoja yhteiskunnallisia kysymyksiä. Autonomian ajalla tieteistarinat pohtivat kielikysymystä, naisten asemaa ja erilaisia aatteita. Itsenäistymisen jälkeen kirjailijat pohtivat kansallista identiteettiä ja haaveksivat Suur-Suomesta. Tieteiskirjallisuus on käsitellyt myös ihmiskunnan teknistä kehitystä ja tulevaisuutta sekä ihmisyyttä ylipäätään.
RISTO ISOMÄKI: Pimeää jäätä
(Into Kustannus)
Ihmiskunnan tilanne on muuttunut epätoivoiseksi. Luotaimet ovat paljastaneet, että maapalloa uhkaavia komeettoja on tuhat kertaa luultua enemmän. Suunnattomat räjähdykset ovat vaarassa kuumentaa koko maapallon sulaksi laavaksi.
Millainen onkaan se komeetat radoiltaan suistanut kappale, joka pian ohittaa aurinkokunnan lähietäisyydeltä? Saattaisiko sen luota löytyä uusia aseita komeettojen vastaiseen sotaan? Johnny Kororo tovereineen lähtee vielä kerran avaruuteen itsemurhaa muistuttavalle tutkimusmatkalle sähköpurjealus Arsinoella.
PONTUS PUROKURU, VEIKKA LAHTINEN: Mikä internetiä vaivaa?
(Kosmos)
Miksi utopiasta tuli tehotuotantofarmi?
Internetin piti pelastaa demokratia ja vapauttaa kaikki. Miksi se petti meidät ja muuttui ahdistavaksi kontrollikoneeksi? Ja mitä seuraavaksi?
Lupaustensa mukaisesti internet muutti maailman, mutta siitä ei tullut vapauden valtaväylää. Nykynetti on ylhäältä ohjattu koneisto, joka lihottaa kapitalismia laittamalla arkisen vuorovaikutuksemme töihin. Miten tässä näin kävi? Mikä internetiä vaivaa? on sairauskertomus ja diagnoosi. Pääoma on kutonut internetistä hämähäkinseitin, josta pyristelemme irti vain juuttuaksemme uudelleen. Mutta internet ei ole vain umpikuja ja manipulaatiokone, sillä se on mahdollista rikkoa ja rakentaa uusiksi.
OSMO KUUSI, SAULI ROUHINEN: Uusi eloonjäämisoppi
(Into Kustannus)
Uusi eloonjäämisoppi on tarkkanäköinen teos, joka avaa ihmislajin selviytymisen edellytyksiä.
Uusi eloonjäämisoppi päivittää nämä asiat nykyaikaan. Kirjoittajat kertovat, mitä johtopäätöksiä nyt, 2020-luvulla, on syytä tehdä, jotta ihmiskunta voisi kehittyä elonkirjon vastuulliseksi jäseneksi. Miten ymmärrämme olevamme laji, jota ohjaavat samat perustekijät – ravinnon hankkiminen, suojan varmistaminen, lisääntyminen ja informaatiotoiminnat – kuin kaikkia eläviä organismeja? Ja miten tekoäly suhteutuu ihmislajin selviytymiseen, tuleeko siitä uusi elollisiin lajeihin rinnastuva laji?
JOHANNA FÖRSTER: Unien sirkus
(S&S)
Syksy ja koulu ovat vasta alkamassa, ja silti seitsemäntoistavuotiaan Juulin jalat ja pää tuntuvat painavilta. Varsinkin pää. Juuli on matkalla töihin, kun hän törmää kadulla kettuun. Sen perään syöksyy Valvoja, joka ei onneksi huomaa Juulia. Arkinen maailma alkaa oudosti säröillä, kun sama kettu, Eduardo Hopea, alkaa ilmaantua Juulin uniin.
Samoihin aikoihin Juuli tutustuu katutaiteilijoihin ja aktivisteihin, Nikoon, tämän siskoon Niniin ja Iidaan, ja ystävystyy heidän kanssaan. Hetken kaikki tuntuu uudelta ja mahdolliselta – mutta sitten tapahtuu jotain kauheaa. Juuli lähtee etsimään ystäviään halki merkilliseksi muuttuneen Euroopan, ja palaa samalla tukahduttamiinsa lapsuusmuistoihin sirkuksesta, joka on tuhoutunut tulipalossa. Hän tempautuu huikeaan seikkailuun, jossa hän kohtaa sekä oman itsensä, kadonneen isänsä että menneisyyden tapahtumat.
MATTI KANGASKOSKI: Kosmos ja kuolema
(Teos)
Maailmaan on ilmaantunut jotain, jota kutsutaan Skéksi. Se antaa androideille mielen, se kannattelee Sykkeeksi nimettyä tietoverkkoa, joka kyllästää ja rikastaa maailmaa. Sietämättömästi Ské ei tunnu haluavan mitään, siitä ei saa tolkkua.
Sairas tutkija Martta, androidien kouluttaja Miriam ja tietoverkon kiistaton kuningas Sigma Believer kietoutuvat omilla tavoillaan jahtaamaan pimeää – paikkaa, ihmisiä tai ajattelua Sykkeen tuolla puolen, rikollisesti irti verkosta. Panoksena on jotain, mitä väitetään koodiksi. Yhdelle se lupaa Skén ymmärtämistä, toiselle maailman hyväntahtoista hallitsemista, jollekulle koko Sykkeen tuhoamista.
Kosmos ja kuolema on yllättävä filosofinen romaani, jännityskertomus ja raportti systeemistä, joka on hajoamaisillaan.
NAOMI ALDERMAN: Tuleva
(Gummerus)
Miten pelastaa maailma teknologiajättien ahneudelta? Piilaaksossa somemogulille työskentelevän Marthan ja Singaporessa tappajaa pakenevan nettijulkkiksen Lai Zhenin tiet risteävät yllättäen. Kun superrikkaiden teknologiagurujen suunnitelma törmää Marthan tahtoon ja Zhenin uteliaisuuteen, on tuloksena jotakin kaunista – tai sivilisaation loppu. Tuleva on hauska ja pelottava kuvaus maailmasta, joka on jo täällä. Voima-romaanista tunnettu Naomi Alderman on Margaret Atwoodin manttelinperijä.
MIKA MALIRANTA: Pinnan alta
(WSOY)
Synkkäilmeiset taloustietäjät julistavat kansantaloudessa murheellisia näkymiä. Kansa haluaa kuulla vapauttavia loitsuja siitä, miten se voi taloussyntinsä sovittaa. Entä jos tulevaisuus ei olekaan näin synkkä?
Finanssikriisin jälkeen 2010-luvun kynnyksellä Suomi uskoi pikaiseen talouden toipumiseen, mitä ei kuitenkaan tullut. Tuottavuus ja bruttokansantuote laahasivat verrokkimaita jäljessä, työmarkkinat tuntuivat juuttuneen paikoilleen.
Professori Mika Maliranta uskoo parempaan. Hän katsoo tumman pinnan alle ja näkee uuden nousun olevan tuloillaan. Maliranta käy järjestelmällisesti ja tarkasti läpi elpymisen kaikki vaiheet ja tekijät. Analyysin johtopäätöksenä on rationaalinen optimismi.
Nyt tarvitaan kärsivällisyyttä, ettemme hätiköi. Ja kohta tarvitaan malttia, ettei talous karkaa käsistä ja julkinen talous jää korjaamatta. Uusi kasvu on ekologisesti edellistä kasvua kestävämpää.